Ajankohtaista

Hankintalain kansalliset kynnysarvot nousivat 1.6.2010

Hankintalain 15 §:ssä tarkoitetut uudet kansalliset kynnysarvot ovat:

- tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000 euroa

- sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain yhteishankintana työnantajan kanssa hankittavissa koulutuspalveluissa 100 000 euroa

- rakennusurakoissa 150 000 euroa.

Hankintalakia ei sovelleta kansalliset kynnysarvot alittaviin pienhankintoihin. Pienhankinnoissa ei tarvitse noudattaa hankintalain menettelytapasäännöksiä eikä pienhankintoja koskevista päätöksistä voi valittaa markkinaoikeuteen. Kynnysarvojen noustessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota pienhankinnoissa noudatettaviin periaatteisiin, kuten avoimuuteen ja syrjimättömyyteen.

Oikeussuojakeinot uudistuivat myös 1.6.2010

Hankintaoikaisu

Hankintaoikaisu on uusi keino korjata hankintamenettelyssä tapahtunut virhe. Hankintaoikaisusta säätämällä pyritään vähentämään valitustarvetta markkinaoikeuteen selkeissä virhetilanteissa. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintaoikaisu korvaa kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen. Kansallisten kynnysarvojen alapuolella on kunnissa käytettävissä sekä kunnallinen oikaisuvaatimus että hankintaoikaisu.

Hankintaoikaisun avulla hankintayksikkö voi omalla päätöksellään korjata hankintapäätöstä. Hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai toimenpiteen sekä ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai toimenpide perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Hankintaoikaisu ei edellytä asianosaisen suostumusta silloinkaan, kun se johtaa asianosaisen kannalta kielteiseen tulokseen.

Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintaoikaisun avulla voidaan joustavasti korjata hankintamenettelyssä tapahtunut virhe. Hankintapäätöstä ei kuitenkaan voi korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.

Muita uusia oikeussuojakeinoja

Hankintalain rikkominen voi johtaa entistä ankarampiin seuraamuksiin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Uudistuksen myötä markkinaoikeus voi määrätä uusia seuraamuksia perusteettomista suorahankinnoista ja hankintapäätöksen tiedoksisaannista alkavan odotusajan rikkomisesta. Seuraamuksina voivat tulla kyseeseen hankintasopimuksen tehottomuus, sopimuskauden lyhentäminen tai seuraamusmaksu.

Hankintalainsäädäntö velvoittaa hankintayksiköitä ilmoittamaan kaikista yli 30 000 euron arvoisista tavara- ja palveluhankinnoista, yli 150 000 euron urakoista sekä yli 100 000 euron sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista HILMA- hankintailmoitusjärjestelmässä.

Vuonna 2010 HILMAssa julkaistiin yhteensä 19 300 hankintailmoitusta. Ilmoitettujen hankintojen ennakoitu arvo nousi yli 20 miljardiin euroon, mutta oli todellisuudessa suurempi sillä kaikissa EU-ilmoituksissa ei ilmoitettu hintatietoja.

EU-hankintailmoituksia julkaistiin 3 200. Niiden ennakoitu arvo nousi 5,3 miljardiin euroon. Hintatieto oli 47 %:ssa EU-hankintailmoituksia. EU-hankintojen jälki-ilmoitustietojen mukaan hankintasopimusten arvo oli 5,8 miljardia euroa (2 500 ilmoitusta).

Kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin 12 500. Niiden ennakoitu arvo oli lähes 6,8 miljardia euroa. Kansallisissa ilmoituksissa hintatieto oli 100 %:ssa ilmoituksia. Kansallisten kynnysarvojen noustessa 1.6.2010 osa aiemmin hankintalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista rajautui lain soveltamisalan ulkopuolelle. Kynnysarvon nousu on vähentänyt kansallisten hankintailmoitusten määrää 2 200 ilmoituksella. Samaan aikaan vapaaehtoisesti ilmoitettavien pienhankintojen ilmoitusmäärä on kasvanut 170 ilmoituksella liki 1 400 ilmoitukseen.

Mitä ovat julkiset hankinnat?

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Suomen julkisten hankintojen kokonaisarvo on noin 27 miljardia euroa vuodessa ja se kasvaa vuosittain 6-7 %. Hankintasäädösten piirissä olevien julkisten hankintojen arvo on noin 16-17 miljardia euroa

Mikä muuttuu?

Hankintalaissa on kahdenlaisia kynnysarvoja; alempia kansallisia ja korkeampia EU-kynnysarvoja. Kynnysarvoilla säännellään mm. sitä miten hankinnoista ilmoitetaan, minkälaisia hankintamenettelyjä voidaan käyttää ja mitkä ovat oikeussuojakeinot. Kansalliset kynnysarvot muuttuvat siten että tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nousee 30.000 euroon, sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintojen 100.000 euroon ja rakennusurakan 150.000 euroon.

Julkisten hankintojen oikeussuojakeinoja on tarkoitus uudistaa myös kevään 2010 aikana. Taustalla on EU:n hankintojen oikeussuojadirektiivin (2007/66/EY) velvoitteet. Erityisesti seuraamusjärjestelmän muutokset tulevat olemaan merkittäviä.

Seuraamusjärjestelmän muutokset

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tulee uusina oikeussuojakeinoina olemaan hankintasopimuksen toteaminen tehottomaksi laittomissa suorahankinnoissa, mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu hankintayksikölle ja sopimuskauden lyhentäminen. Suorahankintojen osalta hankintayksikkö voisi suojata itseään tekemällä siitä ilmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä. Valitus tästä asiasta olisi tehtävä 14 päivän kuluessa. Tehottomuusseuraus voitaisiin kohdistaa vain täyttämättä oleviin sopimusvelvoitteisiin.

Hankintaoikaisu käyttöön uutena keinona

Hankintayksikkköjen käyttöön ehdotetaan uutta virheiden korjaamismahdollisuutta eli hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voitaisiin käyttää kaikenlaatuisten hankintamenettelyn virheiden korjaamiseen joko ennen tuomioistuinvaihetta tai vielä sen aikana. Vastaavanlaisia menettelyjä on käytössä useissa EU-maissa ja todennäköisesti tästä johtuen näissä maissa tehdään hankinnoista vähemmän valituksia tuomioistuimeen. Hankintaoikaisun myötä poistuisi kunnallis- ja hallintovalituksen käyttö hankintojen muutoksenhakukeinoina muissa kuin ns. pienhankinnoissa (kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat).

Hankintasopimuksen syntyminen

Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin ehdotetaan hankintasopimuksen syntymiseen oikeustoimilaista poikkeavaa säännöstä siten että hankintasopimus syntyisi sopimuksen allekirjoittamisella. Oikeustoimilaissa sopimus syntyy lähtökohtaisesti tarjoukseen annetulla hyväksyvällä vastauksella ilman muotomääräyksiä.

Markkinaoikeusprosessiin myös muutoksia

Hankinta-asioiden tuomioistuinkäsittely keskitettäisiin edelleen markkinaoikeuteen. Muutoksenhaun termi muuttuu hakemuksesta valitukseksi, mikä tuo mukanaan hallintolainkäyttölain soveltamisen valitukseen. Hallintolainkäyttölaki edellyttää että valittaja esittää aikaisempaa selkeämmin valitusperusteensa. Valitusaika olisi pääsääntöisesti 14 päivää hankintapäätöksen tiedoksisaannista kuten nykyisinkin. Hankintapäätöksen täytäntöönpanoa koskevasta ratkaisusta ei jatkossa saisi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tarvittaessa täytäntöönpano asia voitaisiin käsitellä uudestaan markkinaoikeudessa. Puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa markkinaoikeus voisi ottaa tällaisen asian käsiteltäväkseen myöntämällä käsittelyluvan. Käsittelyaikoja markkinaoikeudessa pyrittäisiin lyhentämään selkeyttämällä tuomarikokoonpanojen käyttöedellytyksiä.

Johtaja Marko Silen

Helsingin seudun kauppakamari

Maan hallitus esitti 8.10.2009 julkisten hankintojen kansallisten kynnysarvojen kaksinkertaistamista. Nykyinen kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on 15 000 euroa. Terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on 50 000, rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 100 000 euroa. Poikkeuksen tekisivät rakennusurakat ja käyttöoikeusurat. Näiden kynnysarvoa ehdotetaan nostettavaksi 100 000 eurosta 150 000 euroon. Esitys annetaan eduskunnalle tasavallan presidentin esittelyssä 9.10.2009 ja muutoksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2010.

Nykyisten markkinaoikeuden määräämien seuraamusten lisäksi hallitus ehdottaa uusia seuraamuksia; hankintasopimuksen tehottomuusseuraamusta, seuraamusmaksua ja sopimuskauden lyhentäminen. Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU-kynnysarvojen ylittävien hankintojen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa. Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen.

Hankintayksikkö voi hallituksen ehdotuksen mukaan myös tehdä hankintaoikaisun. Tällöin yksikkö voi peruuttaa päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, jos aikaisempi päätös on todettu virheelliseksi. Toisin kuin nykyisin, päätöksen tekeminen ei edellytä kilpailun voittaneen yrittäjän suostumusta. Päätöstä ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.

Muutoksien on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta.

Hankintalainsäädäntö velvoittaa hankintayksiköitä ilmoittamaan kaikista yli 15 000 euron arvoisista tavara- ja palveluhankinnoista, yli 100 000 euron urakoista sekä yli 50 000 euron sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista HILMA- hankintailmoitusjärjestelmässä.

Vuonna 2009 HILMAssa julkaistiin yhteensä lähes 21 000 hankintailmoitusta.
Ilmoitettujen hankintojen ennakoitu arvo nousi lähes 19 miljardiin euroon, mutta oli todellisuudessa suurempi sillä kaikissa EU-ilmoituksissa ei ilmoitettu hintatietoja.
EU-hankintailmoituksia julkaistiin 3 200. Niiden ennakoitu arvo nousi 4,8 miljardiin euroon. Hintatieto oli 43 %:ssa EU-hankintailmoituksia. EU-hankintojen jälki-ilmoitustietojen mukaan hankintasopimusten arvo oli 7,2 miljardia euroa (2 474 ilmoitusta).
Kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin 14 700. Niiden ennakoitu arvo oli lähes 5 miljardia euroa. Kansallisissa ilmoituksissa hintatieto oli 100 %:ssa ilmoituksia.