Hankintojen oikeussuojakeinoja ja kynnysarvoja uudistetaan keväällä 2010
Mitä ovat julkiset hankinnat?
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Suomen julkisten hankintojen kokonaisarvo on noin 27 miljardia euroa vuodessa ja se kasvaa vuosittain 6-7 %. Hankintasäädösten piirissä olevien julkisten hankintojen arvo on noin 16-17 miljardia euroa
Mikä muuttuu?
Hankintalaissa on kahdenlaisia kynnysarvoja; alempia kansallisia ja korkeampia EU-kynnysarvoja. Kynnysarvoilla säännellään mm. sitä miten hankinnoista ilmoitetaan, minkälaisia hankintamenettelyjä voidaan käyttää ja mitkä ovat oikeussuojakeinot. Kansalliset kynnysarvot muuttuvat siten että tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nousee 30.000 euroon, sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintojen 100.000 euroon ja rakennusurakan 150.000 euroon.
Julkisten hankintojen oikeussuojakeinoja on tarkoitus uudistaa myös kevään 2010 aikana. Taustalla on EU:n hankintojen oikeussuojadirektiivin (2007/66/EY) velvoitteet. Erityisesti seuraamusjärjestelmän muutokset tulevat olemaan merkittäviä.
Seuraamusjärjestelmän muutokset
EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tulee uusina oikeussuojakeinoina olemaan hankintasopimuksen toteaminen tehottomaksi laittomissa suorahankinnoissa, mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu hankintayksikölle ja sopimuskauden lyhentäminen. Suorahankintojen osalta hankintayksikkö voisi suojata itseään tekemällä siitä ilmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä. Valitus tästä asiasta olisi tehtävä 14 päivän kuluessa. Tehottomuusseuraus voitaisiin kohdistaa vain täyttämättä oleviin sopimusvelvoitteisiin.
Hankintaoikaisu käyttöön uutena keinona
Hankintayksikkköjen käyttöön ehdotetaan uutta virheiden korjaamismahdollisuutta eli hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voitaisiin käyttää kaikenlaatuisten hankintamenettelyn virheiden korjaamiseen joko ennen tuomioistuinvaihetta tai vielä sen aikana. Vastaavanlaisia menettelyjä on käytössä useissa EU-maissa ja todennäköisesti tästä johtuen näissä maissa tehdään hankinnoista vähemmän valituksia tuomioistuimeen. Hankintaoikaisun myötä poistuisi kunnallis- ja hallintovalituksen käyttö hankintojen muutoksenhakukeinoina muissa kuin ns. pienhankinnoissa (kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat).
Hankintasopimuksen syntyminen
Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin ehdotetaan hankintasopimuksen syntymiseen oikeustoimilaista poikkeavaa säännöstä siten että hankintasopimus syntyisi sopimuksen allekirjoittamisella. Oikeustoimilaissa sopimus syntyy lähtökohtaisesti tarjoukseen annetulla hyväksyvällä vastauksella ilman muotomääräyksiä.
Markkinaoikeusprosessiin myös muutoksia
Hankinta-asioiden tuomioistuinkäsittely keskitettäisiin edelleen markkinaoikeuteen. Muutoksenhaun termi muuttuu hakemuksesta valitukseksi, mikä tuo mukanaan hallintolainkäyttölain soveltamisen valitukseen. Hallintolainkäyttölaki edellyttää että valittaja esittää aikaisempaa selkeämmin valitusperusteensa. Valitusaika olisi pääsääntöisesti 14 päivää hankintapäätöksen tiedoksisaannista kuten nykyisinkin. Hankintapäätöksen täytäntöönpanoa koskevasta ratkaisusta ei jatkossa saisi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tarvittaessa täytäntöönpano asia voitaisiin käsitellä uudestaan markkinaoikeudessa. Puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa markkinaoikeus voisi ottaa tällaisen asian käsiteltäväkseen myöntämällä käsittelyluvan. Käsittelyaikoja markkinaoikeudessa pyrittäisiin lyhentämään selkeyttämällä tuomarikokoonpanojen käyttöedellytyksiä.
Johtaja Marko Silen
Helsingin seudun kauppakamari