Oikeussuojakeinot
Muutoksenhakukeinot
Muutoksenhakuajat yleisesti
Valitus markkinaoikeuteen on normaalisti tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja tai ehdokas on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä viimeistään 6 kuukauden kuluessa tiedoksisaannista siinäkin tapauksessa että hankintapäätös ja valitusosoitus on ollut puutteellinen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on 32 §:n mukaisessa puitejärjestelyyn perustuvassa hankinnassa tehnyt hankintasopimuksen noudattamatta odotusaikaa.
Suorahankintoja koskeva valitus on tehtävä 14 päivässä suorahankintailmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (TED-tietokanta) ja 30 päivässä suorahankintaa koskevan jälki-ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Takaraja suorahankinnoista valittamiselle on 6 kuukautta hankintasopimuksen tekemisestä.
Valitus markkinaoikeuteen
Kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista voi valittaa markkinaoikeuteen. Hakemus on lähetettävä markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisen tiedon päätöksestä ja sen perusteluista sekä muutoksenhakuohjeen siitä kuinka asia saatetaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hakemuksen voi tehdä se, jota asia koskee eli käytännössä tarjouskilpailuun osallistunut taho. Jos kyseessä on erityisalojen hankinta, markkinaoikeus käsittelee ainoastaan EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin liittyvät menettelyt. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä ja hakemusosoituksen tiedoksi -jollei muuta näytetä- seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä. Elleivät tarjoajat ole saaneet muutoksenhakemusosoitusta hankintapäätöksen liitteenä, ei muutoksenhaulle varattu määräaika ole alkanut kulua ja hakemus voidaan tällöin jättää markkinaoikeudelle myös pidemmän aikaa päätöksen jälkeen.
Hakijan tulee esittää hakemuksessaan vaatimuksensa asiassa ja esittää myös perustelut vaatimuksilleen. Käytännössä on tuotava esille millä tavoin hankintamenettely on hankintalain vastainen. Hakemuksen tultua vireille markkinaoikeus voi vaatimuksen johdosta kieltää tai keskeyttää hankintapäätöksen täytäntöönpanon (tätä on siten nimenomaisesti pyydettävä).
Päätöksessään markkinaoikeus voi:
- kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan
- kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä
- velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellinen menettelynsä tai
- määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua (keskimäärin 5-10 % hankinnan arvonlisäverottomasta kokonaisarvosta)
Syytä on huomata että markkinaoikeus ei voi määrätä hankintayksikköä valitsemaan tiettyä tarjoajaa valitun tarjoajan asemasta. Muutoksenhakijan on myös muistettava vaatia hakemuksessa oikeudenkäyntikuluja ja tarvittaessa hyvitysmaksua. Markkinaoikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.
Hankintaoikaisu
Hankintaoikaisu on 1.6.2010 käyttöön tullut keino korjata hankintamenettelyssä tapahtunut virhe. Hankintaoikaisusta säätämällä pyritään vähentämään valitustarvetta markkinaoikeuteen selkeissä virhetilanteissa. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintaoikaisu korvaa kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen. Kansallisten kynnysarvojen alapuolella on kunnissa käytettävissä sekä kunnallinen oikaisuvaatimus että hankintaoikaisu.
Hankintaoikaisun avulla hankintayksikkö voi omalla päätöksellään korjata hankintapäätöstä. Hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai toimenpiteen sekä ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai toimenpide perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Hankintaoikaisu ei edellytä asianosaisen suostumusta silloinkaan, kun se johtaa asianosaisen kannalta kielteiseen tulokseen.
Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintaoikaisun avulla voidaan joustavasti korjata hankintamenettelyssä tapahtunut virhe. Hankintapäätöstä ei kuitenkaan voi korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on jo tehty.
Asianosaisen eli tarjoajan tai ehdokkaan on esitettävä vaatimus hankintaoikaisun tekemiseksi 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai toimenpiteestä. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai toimenpiteen korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai toimenpide on tehty.
Hankintaoikaisu on käytettävissä kaikissa hankinnoissa niiden arvosta riippumatta. Hankintaoikaisu on siten käytettävissä myös kansalliset kynnysarvot alittavissa niin sanotuissa pienhankinnoissa oikaisuvaatimuksen ohella.
Kunnallinen oikaisuvaatimus
Hankintaan liittyvä kunnallinen oikaisuvaatimus voidaan tehdä kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa mikäli hankintayksikkö on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä ja oikaisuvaatimusohjeen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä. Aikaisempi päätös voidaan oikaisuvaatimuksen perusteella korvata uudella päätöksellä, purkaa tai palauttaa alemman viranomaisen käsiteltäväksi.
1.6.2010 voimaan tulleita uusia seuraamuksia
Uusia seuraamuksia hankintalaissa ovat hankintasopimuksen tehottomuus, sopimusajan lyhentäminen sekä seuraamusmaksu. Uudet seuraamukset ovat kuitenkin käytettävissä vain rajatuissa tilanteissa.
Hankintalain muutoksella ei muuteta markkinaoikeuden mahdollisuutta määrätä jo aiemmin käytössä olleista seuraamuksista. Entiseen tapaan markkinaoikeus tarvittaessa:
- kumoaa virheellisen päätöksen;
- kieltää soveltamasta virheellistä päätöstä tai noudattamasta virheellistä menettelyä;
- velvoittaa korjaamaan virheellisen menettelyn;
- velvoittaa hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua, mikäli edellytykset täyttyvät.
Uudet seuraamukset voivat tulla kyseeseen vain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
Markkinaoikeus voi määrätä uusia seuraamuksia perusteettomista suorahankinnoista sekä tilanteissa, joissa hankintasopimus on tehty noudattamatta odotusaikaa tai valituksen vireille tulosta alkavaa täytäntöönpanokieltoa. Tehottomuus, sopimuskauden lyhentäminen tai seuraamusmaksu ei voi seurata normaalista hankintamenettelyyn liittyvästä virheestä, kuten virheestä valintaperusteiden tai soveltuvuusvaatimusten valinnassa, poissulkemisessa tai vertailussa.
Tehottomuusseuraamusta ei voi kuitenkaan määrätä hankintadirektiivin liitteen B mukaisissa palveluhankinnoissa, vaikka ne arvoltaan ylittäisivät EU-kynnysarvot. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tai koulutuspalveluissa tehottomuus ei siten tule kyseeseen.
Tehottomuusseuraamus
Markkinaoikeus voi todeta hankintayksikön tekemän hankintasopimuksen tehottomaksi, mikäli sopimus on tehty perusteettomana suorahankintana, noudattamatta odotusaikaa tai valituksen vireille tulosta seuraavan täytäntöönpanokiellon vastaisesti. Mikäli kyse on odotusajan tai täytäntöönpanokiellon noudattamatta jättämisestä, on edellytyksenä lisäksi, että hankintamenettelyä rasittaa muu hankintalain vastainen virhe, joka on vaikuttanut valittajan mahdollisuuteen saada hankintasopimus.
Seuraamus voi tulla kyseeseen EU-kynnysarvot ylittävissä rakennusurakoissa sekä tavara- ja palveluhankinnoissa lukuun ottamatta liitteen B mukaisia palveluja. Liitteen B mukaisia palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä koulutuspalvelut.
Hankintayksikkö voi jatkossa julkaista HILMA -järjestelmässä suorahankintaa koskevan ilmoituksen, jossa se ilmoittaa tehneensä päätöksen suorahankinnan tekemisestä. Ilmoituksen julkaisemisesta alkaa kulua muutoksenhakuaika (14 päivää). Mikäli hankintayksikkö tekee sopimuksen julkaisematta ilmoitusta tai ennen muutoksenhakuajan päättymistä, markkinaoikeus voi valituksen perusteella todeta sopimuksen tehottomaksi.
Tehottomuus voidaan kohdistaa täyttämättä oleviin sopimusvelvoitteisiin, jotka markkinaoikeuden on ratkaisussaan selkeästi määriteltävä.
Seuraamusmaksu
Seuraamusmaksu on lähinnä sakkoon rinnastettava maksu, jonka voi markkinaoikeus voi määrätä tehottomuusseuraamuksen lisäksi tai sen sijasta. Seuraamusmaksu eroaa hyvitysmaksusta olennaisesti siinä, että se maksetaan valtiolle. Hyvitysmaksu maksetaan valittajalle.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa käyttöoikeussopimuksia lukuun ottamatta. Toisin kuin tehottomuus, seuraamusmaksu voidaan määrätä myös liitteen B mukaisissa palveluhankinnoissa.
Seuraamusmaksu määrätään lähtökohtaisesti tehottomuusseuraamuksen lisäksi. Lisäksi seuraamusmaksu voidaan määrätä tehottomuuden sijasta tilanteessa, jossa markkinaoikeus jättää tehottomuusseuraamuksen määräämättä yleisen etuun liittyvistä pakottavista syistä tai jos tehottomuusseuraamukseen muutoin johtava virhe tehdään liitteen B mukaisissa hankinnoissa. Seuraamusmaksun määrään vaikuttavat hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja hankinnan arvo. Seuraamusmaksun määrä on kuitenkin korkeintaan 10 prosenttia hankintasopimuksen arvosta.
Sopimuskauden lyhentäminen
Sopimuskauden lyhentäminen tulee kyseeseen käytännössä tehottomuusseuraamuksen vaihtoehtona sekä myös liitteen B mukaisissa palveluhankinnoissa. Sopimuskauden lyhentämisen perusteet ovat samat kuin edellä seuraamusmaksun määräämisessä
